Frisbeegolfilla tarkoitetaan urheilulajia, jossa pyritään heittämään kiekkoja rautaisilla ketjuilla varustettuihin koreihin. Nimensä mukaisesti se perustuu samaan periaatteeseen golfin kanssa. Radat jakautuvat väyliin ja kukin väylä on tarkoitus suorittaa alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pelaaja, joka saavuttaa radalta pienimmän tuloksen on voittaja. Radan pelaaminen aloitetaan väylän tiiltä, eli avauspaikalta ja väylä päättyy maalikoriin. Radalla on nykyisin tyypillisesti joko 9 tai 18 väylää. Kokonaismittaisesta radasta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan 18-väyläistä rataa. Niin ratojen kuin väylienkin maasto vaihtelee huomattavasti.

Tyypillisesti rata on sitä vaikeampi, mitä useampia luonnollisia esteitä, kuten puita kiekon lentoradalla sijaitsee. Frisbeegolfradat ryhmitellään kirjainlyhenteillä ilmoitettavan haastavuuden sekä numeroilla ilmoitettavan varustelun avulla. Lyhyesti radat voidaan ryhmitellä kilparatoihin sekä erilaisiin harrastelijoille suunnattuihin ratoihin. Samoin kuin golfissa, kullekin radan väylälle on laadittu ihanneheittomäärä, eli par-arvo.

Lajin kehittymisen ja suosion nopean kasvun myötä myös frisbeegolfissa käytettävät kiekot ovat kehittyneet. Siinä missä aiemmin kiekkoja tunnettiin vain yksi malli, jolla pelattiin koko rata läpi, tunnetaan nykyisin erilaisiin heittoihin sekä tilanteisiin suunnattuja kiekkoja. Kiekot voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

1) Puttereilla tarkoitetaan lyhyisiin heittoihin sekä lähipeliin suunniteltua kiekkoa.

2) Lähestymiskiekot on suunniteltu keskipitkiin, nimensä mukaisesti koria lähestyviin heittoihin.

3) Driverillä puolestaan tarkoitetaan kiekkoa, joka oikein heitettynä lentää pitkiä matkoja.

Frisbeegolfiin käytettävät kiekot eroavat olennaisesti ultimate-kiekoista sekä perinteisistä rantafrisbeistä pienemmällä koollaan. Tyypillisesti frisbeegolfkiekko painaa 150 – 180 grammaa ja on halkaisijaltaan vain 21 – 22 cm leveä. Frisbeegolfissa heitot ovat yleensä joko rysty- tai kämmenheittoja riippuen siitä, kummalta puolelta kättä heitto lähtee. Heiton lentorataan vaikuttavat useat tekijät kuten kiekon ominaisuudet, pelaajan heittotapa sekä ympäristöolot, kuten tuuli.

Frisbeegolfin lyhyt historia

Frisbeegolfin idean, kiekon heittäminen maaliin, juuret ovat kaukana historiassa. Nykyisessä muodossaan frisbeegolfin juurten katsotaan seuraavan vahvasti itse frisbeen kehitystä. Vuonna 1964 frisbeegolfin kehittämisessä keskeisessä osassa ollut Ed Headrick suunnitteli sekä kehitti sen aikaista frisbeetä tekemällä mallin, jota voidaan heittää aikaisempaan tarkemmin. Frisbeen kehityksen ja heittotarkkuuden paraneminen loi näin edellytykset nykymuotoisen frisbeegolfin synnylle ja kehittymiselle.

Ed Headrick niin ikään suunnitteli sekä patentoi nykymallisen frisbeekorin edeltäjän, joka oli ensimmäinen metalliketjuilla varustettu kori. Hän on lisäksi ollut perustamassa kahta suurta frisbeegolfyhdistystä (Professional Disc Golf Association ja International Frisbee Association). Toinen frisbeegolfin taustalla vaikuttanut henkilö on Gerogke Sappenfield, joka alkoi 1960-luvun lopulla järjestämään lajin kilpailuja. Vuoteen 1938 asti kilpailuja pelattiin samoilla, kopitteluun tarkoitetuilla frisbeillä, eikä erilaisia kiekkoja tuolloin vielä tunnettu.

Lajin rantautuminen Suomeen

Suomeen frisbeegolfin ensiasteet rantautuivat frisbeen kehityksen kanssa samaan aikaan. Ensimmäiset frisbeet ovat saapuneet Suomeen 1960-luvun loppupuolella matkailijoiden sekä kansainvälisten vaihto-oppilaiden mukana. Ensimmäiset frisbeenheiton SM-kilpailut järjestettiin Talissa jo vuonna 1978, vaikka laji oli tuolloin vielä hyvin tuntematon sekä harrastustoiminta pientä. Frisbeiden maahantuonti Suomeen aloitettiin 1978 Seppo Niemisen toimesta ja samana vuonna perustettiin alan lajiliitto, Suomen Frisbee-Liitto. Suomen Liitokiekkoliitto -nimeen liitto vaihtoi nimensä vuonna 1984. Suomessa suuri frisbeegolfbuumi alkoi 2000-luvun alkupuolelta ja lajin suosion kasvu onkin jatkunut siitä asti tähän päivään saakka. Samaan aikaan uusia ratoja on rakennettu ja frisbeet ovat saapuneet tavallisten kuluttajien saataville aina urheilukaupoista tavarataloihin. 2010-luvulla Suomessa alettiin ensimmäistä kertaa valmistaa frisbeitä niiden suuren kysynnän vuoksi. Myös alan liitto on huomioinut lajin kehityksen sekä suosion ja vuonna 2013 liitto vaihtoi nimensä nykyiseksi Suomen frisbeegolfliitoksi.

Frisbeegolfratojen määrän huima kasvu

Suomen ensimmäinen kiinteä frisbeegolfrata suunniteltiin Helsingin Meilahteen vuonna 1982 järjestettäviä kisoja varten Klaus Arpian sekä Klaus Korpelan toimesta. Aluksi rata rakennettiin vain kyseisiä kilpailuja varten, eli siitä ei tehty kiinteärakenteista. Kiinteän radan rakennustyöt aloitettiin vasta vuotta myöhemmin, kun kaupunki myönsi luvan kiinteän radan rakentamiseen Talin alueelle. Rataan rakennettiin tuolloin 9 väylää. Vasta 1990-luvun kuluessa lisää ratoja alettiin rakentamaan muualle Suomeen, ensiksi Kauhajoelle (1993) sekä Tampereelle (1994). Ratoja rakennettiin yhä enemmän 1990-luvun lopulle tultaessa.

Varsinainen uusien ratojen rakentamisen buumi syntyi samaan aikaan frisbeegolfin suosion huiman kasvun kanssa 2010-luvun kuluessa, jolloin ratoja alettiin rakentamaan jo kymmeniä vuodessa. Nykyisin Suomessa on jo yli 600 frisbeegolfin pelaamiseen rakennettua kiinteää rataa, jotka sijaitsevat ympäri Suomea. Suurimmalla osalla radoista pelaaminen on frisbeegolfareille täysin ilmaista.

Laji tarjoaa mahdollisuuksia niin harrastamiseen kuin kilpailemiseenkin

Frisbeegolf on lyhyestä historiastaan huolimatta saavuttanut suuren kansainvälisen suosion. Suomessa frisbeegolfin nopein suosion kasvu ajoittuu 2010-luvulle, jolloin laji rantautui suurten ihmismassojen suosioon. Suosion taustalla löytyy lajin helppous. Alkuun pääsee muutamalla erilaisella kiekolla ja suurin osa radoista on ilmaisia pelata. Lisäksi ratoja löytyy nykyisin runsaasti ympäri Suomea aina aloittelijoille sopivista harrasteradoista kilpapelaajien kisaratoihin. Näin kynnys aloittaa frisbeegolf on tehty mahdollisimman pieneksi.

Laji onkin nykyisin suosittu tapa viettää vapaa-aikaa niin perheen kuin ystävienkin kesken ja frisbeegolfin pariin päätyy jatkuvasti uusia harrastajia. Harrastamisen lisäksi frisbeegolfia pelataan nykyisin yhä useammin kilpailumielessä. Suomessa eri sarjoja löytyy aina juniorista aikuisiin. Lisäksi lajissa on omat tasot amatööri- sekä ammattilaispelaajille. Frisbeegolfin avoimiin sarjoihin saavat osallistua niin naiset kuin miehetkin, mutta lisäksi järjestetään pelkästään naisille suunnattuja sarjoja