Ultimate frisbee, yleisemmin pelkkä ultimate, on alkujaan Yhdysvalloista kotoisin oleva joukkuelaji, jota pelataan liitokiekolla. Pelissä joukkueiden tavoitteena on saada tietty ennalta määritelty määrä pisteitä nopeammin kuin vastustajajoukkue. Pisteitä joukkue saa tekemällä maaleja, jonka pelaaja tekee vastaanottamalla syötön omalta joukkuetoveriltaan kentän maalialueella. Peli ei voi päättyä tasapeliin. Urheilulajina ultimaten pääpiirteitä ovat muun muassa pelin vauhdikkuus, tuomarittomuus sekä kontaktittomuus.

Ultimateottelun peliaika on 100 minuuttia ja peli vaatii pelaajilta monipuolista sekä hyvää fyysistä kuntoa. Lisäksi pelaajat hyötyvät heittotaidoista sekä hyvästä pelisilmästä ja pelin taktisesta ymmärryksestä. Ultimatea pelataan 100 x 37 metrin kokoisella nurmikentällä. Kenttä vastaa pituudeltaan jalkapallokenttää, mutta on kuitenkin sitä huomattavasti kapeampi. Kenttä jakautuu amerikkalaisen jalkapallokentän tavoin kolmeen osaan, kun kentän kummassakin päässä sijaitsee 18 metriset maalialueet. Ultimatea voidaan ruohokentän lisäksi pelata hiekalla tai sisätiloissa.

Ultimaten historia urheilulajina on verrattain lyhyt. Sen juuret juontavat 1960-luvun loppuun, jolloin ultimatea muistuttavaa joukkuepeliä pelattiin yhdysvaltalaisessa koulussa. Liitokiekolla pelattava joukkuelaji sai alkunsa, kun Yhdysvaltain itärannikolla New Jerseyssä sijaitsevassa Columbia High Schoolin oppilaskunnalle tehtiin aloite Frisbee-kerhosta vuonna 1967. Tämän myötä oppilaskunta alkoi organisoimaan toimintaa frisbee football -nimiselle pelille. Inspiraatiota lajille saatiin amerikkalaisesta jalkapallosta.

Myöhemmin Frisbee-kerho alkoi kuitenkin muokata pelin sääntöjä tuoden lajiin piirteitä muun muassa koripallosta sekä jääkiekosta. Jo tuolloin tunnustettiin pelin tuomarittomuus ja pelin lähtökohdaksi muodostuikin reilun hengen periaate. Ultimate levisi 1870-luvun kuluessa muihin kouluihin ja lajissa alettiinkin melko pian pitää myös epävirallisia Yhdysvaltain mestaruuskisoja. Ultimate oli näytöslajina mukana jo vuoden 1997 Lahdessa järjestetyissä maailmankisoissa. Japanin vuoden 2001 maailmankisoista eteenpäin ultimate on ollut mukana liitokiekkolajien virallisena lajina.

Aloitusheitosta pisteiden tekemiseen

Yhtä ultimatepeliä pelataan yleensä 20 – 40 pisteeseen asti. Ottelussa pelataan pisteiden kanssa sama määrä draiveja, jolla tarkoitetaan aloitusheiton ja maalin välistä aikaa. Draivi alkaa aina aloitusheitosta ja päättyy pisteen syntymiseen. Ennen aloitusheittoa kaikki pelaajat asettuvat sen maalialueen sisään, jota pelaajat puolustavat. Jokaisen maalin jälkeen puolet vaihtuvat, ja joukkue puolustaa maalia, josta se viimeksi sai pisteen. Aloitusheiton heittää joukkue, joka viimeksi teki maalin. Aloitusheiton on tarkoitus yleensä olla mahdollisimman pitkä, kuitenkin niin, että se pysyisi kentän rajojen sisäpuolella ja leijuisi ilmassa, jotta puolustus ehtii asettua kentällä asemiinsa. Aloitusheitto saa pudota maahan tai pelaaja voi ottaa sen kiinni suoraan ilmasta. Hyökkäys voidaan aloittaa heti kun hyökkäävä pelaaja on saanut kiekon. Mikäli kiekko putoaa hyökkäävältä pelaajalta, luovutetaan kiekko puolustavalle joukkueelle.

Hyökkäyspelaaminen

Hyökkäävä joukkue pyrkii draivin aikana syöttelemään kiekkoa toisilleen ja näin kuljettamaan kiekon kentän toisessa päässä sijaitsevalle maalialueelle ilman, että kiekko koskettaa kertaakaan maata. Joukkueiden on liikuteltava kiekkoa kentällä pelkästään syötöin, sillä kiekko kädessä pelaaja ei saa liikkua kuin tukijalkansa varassa. Pelaajan tukijalka riippuu siitä, kummalla kädellä pelaaja heittää kiekkoa, eikä pelaajan tukijalka saa irrota maasta ennen kuin pelaaja on heittänyt kiekon. Kun hyökkääjä on saanut kiekon kiinni, on hänellä 10 sekuntia aikaa syöttää kiekko eteenpäin seuraavalle pelaajalle. Yleensä hyökkäävä joukkue pyrkii mahdollisimman suoraviivaisiin ja nopeisiin perättäisiin syöttöihin. Pelaajat usein pelaavatkin melko keskellä kenttää sen sijaan, että levittäytyisivät kentän reunoille. Toisaalta kiekottomien pelaajien on keskeltä kenttää helppo iskeä sivuilla olevaan vapaaseen tilaan. Ultimatessa hyökkäyksestä on pääsääntöisesti pyrittävä aina tekemään maali. Tätä kutsutaan kiekon arvostamiseksi.

Puolustavan joukkueen pelaaminen

Puolustavan joukkueen tavoitteena on keskeyttää toisen joukkueen hyökkäys saamalla kiekko pois hyökkäävältä joukkueelta. Kun puolustava joukkue saa kiekon itselleen, alkaa se hyökkäämään ja vastapuolen joukkue puolustamaan. Puolustava joukkue voi saada kiekon haltuunsa neljällä tavalla. Mikäli hyökkäävä joukkue pudottaa kiekon, siirtyy se puolustavalle joukkueelle. Katko puolestaan tapahtuu, mikäli puolustava joukkue saa kiekon osumaan maahan tai saa otettua kiekon kiinni suoraan ilmasta. Jos kiekko osuu pelikentän rajoihin tai kentän rajojen ulkopuolelle, siirtyy kiekko puolustavalle joukkueelle. Lisäksi mikäli kiekko lasketaan vanhaksi, eli hyökkäävä pelaaja ei heitä kiekkoa 10 sekunnin kuluessa kiinnisaamisesta, siirtyy kiekko puolustavalle joukkueelle. Mikäli puolustava joukkue saa kiekon, yrittää se tehdä maalin päähän, josta hyökkäävä joukkue aloitti draivin. Ultimatessa puolustava joukkue pyrkii yleensä pakottamaan hyökkäyksen mahdollisimman vaikeisiin heittoihin niin, että hyökkäävä joukkue tekee virheen.

Pelaaminen virhe- ja riketilanteissa

Ultimatessa ei ole tuomareita, vaan pelaajat itse tuomitsevat peliä sen kuluessa. Näin ollen myös pelin rikkeiden ja virheiden toteaminen on pelaajien vastuulla. Pelaaja, joka havaitsee rikkeen, yleensä rikkeen kohteeksi joutunut pelaaja, voi ilmoittaa virheestä tai rikkeestä. Pelin tuomarittomuus on herättänyt useasti kritiikkiä peliä kohtaan etenkin henkilöiltä, jotka eivät aktiivisesti lajia harrasta. Tuomarittomuudessa on kuitenkin hyvät puolensa ja sen katsotaan sopivan hyvin ultimateen. Kun tuomaria ei ole, pelaajien tulee seurata sekä pelata peliä aivan eri tavalla sääntöjä tarkemmin seuraten. Virheitä ja rikkeitä ultimatessa ovat virhe, riisto, askelrike sekä estäminen. Rikkeen tapahtuessa rikkoneelta pelaajalta kysytään, myöntääkö hän rikkeen. Mikäli hän myöntää rikkeen, peliä jatketaan kuin virhettä ei olisi tapahtunut ja kiekko jää sitä vastaanottaneelle pelaajalle. Mikäli rike kiistetään, pelataan tilanne uudelleen palauttamalla kiekko heittäjälle.