Frisbeeurheilua vai harrastusta?

Näin offseasonina treeneissä ilmoille heitetään erilaisia pohdintoja lajista. Tänään hallitreeneissä mietittiin frisbeegolfia urheilulajina. Tai oikeastaan sitä onko se urheilulaji ja kuinka fyysinen sellainen.

keikkoja Vieläkin kuulee sieltä täältä kommentteja, että eihän se frisbeegolf ole kuin kiekon heittoa tai eihän frisbeegolfissa tule hiki tai frisbeegolf on sellainen kevyt laji. Totta nuokin, mutta kuka heittää, miten heittää ja millä tavoitteella, onkin sitten ihan eri juttu. Pelaajat, jotka treenaa, treenaa määrätietoisesti, jotka haluavat kehittyä ja panostavat lajiin, ovat frisbeeurheilijoita ja heille frisbeegolf on urheilulaji. Sitten se hupi-/höntsä- ja harrastepuoli lukeutuu omaan osaansa, jossa pelaajat, tai oikeastaan harrastajat, viettävät aikaa frisbeegolfkentillä vain kesäisin kaveriporukalla ja joilta jää pois se treeniosuus. Heille frisbeegolf on ajanvietettä ja mukava harrastus muiden joukossa. Molempia ryhmiä tarvitaan, niin frisbeeurheilijoita kuin harrastelijoita. Tekijöillä, kaiken tasoisilla tekijöillä, lajia kasvatetaan.

Nyt kuitenkin aamutreeneissä oli puhe tästä frisbeeurheilupuolesta. Yritän arvioida montako heittoa saa aikaan n. 1,5h aikana hallitreeneissä. Kun lasken yhteen putit ja draiviheitot, niin kokonaismäärä tänään oli ehkä 300-400 heittoa. Draivia draivin perään, niin kyllä siinä kuuma tulee. Samoin putissa. Puttia putin perään, niin kyllä siinä kuuma tulee. Lisäksi kävelyä ympäri reilu 90m hallia. Kyllä siinä lämmin tulee. Yhdellä pelaajalla oli tänään treeneissä sykemittari päällä 45min ja sanoi kuluttaneensa 400kcal. Minusta tuo jo kertoo aika paljon siitä, että tällä kevyellä lajilla saa kyllä kulumaan, jos oikeasti treenaa. (eikä vaan somettele kokoajan )

Kun heittomäärät alkaa reilun tunnin aikana kohoamaan useampiin satoihin, on kroppa aika kovilla. Kiertoliike on yleisesti keholle rankka. Moni voivottelee selkää, sanoo kärsivän olka- tai kyynärpääongelmista tai jännittävänsä miten kroppa kestää taas seuraavan kauden. Tästä pä kutnosali ästäänkin siihen, että jos puhutaan frisbeegolfista urheilulajina ja kun pelaaja treenaa, niin kuten muissakin lajeissa, kehosta ja sen toimintakyvystä tulee pitää huolta. Se, että heitto kehittyy heittämällä pitää paikkansa (toistoja toistoja ), mutta mikäli liikettä tuottavat paikat eivät ole kunnossa, niin ei se kiekkokaan lennä ja heitto kehity. Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu kuuluvat siis myös frisbeeurheiluun. Keskivartalon (syvät)lihakset ovat erityisen isossa roolissa heiton voiman tuotossa. Vaikka frisbeegolf onkin tekniikkalaji, niin lihakset kuitenkin sen työn tekee ja liikeradat/liikkuvuus auttavat liikkeen tuottamisessa. Hyvä peruskunto takaa sen, että jaksaa treenata.

Frisbeegolfin treenaaminen ei siis ole pelkästään kiekon heittämistä ja tekniikan hiomista vaan siihen kuuluu muitakin oheisharjoitteluja. Lopputulema siis siihen, onko frisbeegolf urheilulaji ja kuinka fyysinen sellainen, vastaus on helppo: on, ja on fyysinen