Avainsanat: Digitalisoituminen, Simulaattori, Treeni
Tekniikan kehittyessä myös urheilusimulaattorit ovat kehittyneet ja yleistyneet. Monelle saattaa tulla mieleen ajosimulaattorit, joista edistyneimpiä mm. F1-tallit käyttävät valmistautuessaan kisaviikonloppuihin. Monista muistakin lajeista on luonnollisesti tehty simulaattoreita, joista voi olla apua tosielämässä. Tässä artikkelissa pohditaan, että voiko frisbeegolfsimulaattorin avulla tulla paremmaksi kyseisessä lajissa.
Maailman siirtyessä enemmän ja enemmän verkkoon, myös kaikki viihteen muodot digitalisoituvat. Samoin on käymässä urheilulle. Perinteisistä urheilumuodoista tulee digitaalisia versioita. Motiivit digitaalisten versioiden taustalla ovat erilaisia, sillä digitaalisen version muoto tuotteena riippuu siitä, millaiselle markkinalle se kehitetään. Esimerkkinä toimii, vaikka EA:n huippusuosittu FIFA -pelisarja konsolille, PC:lle ja mobiilille. Rajojen hämärtyminen sen välillä, että missä jalkapallo alkaa ja FIFA loppuu, on keskeinen markkinointistrategia urheilupelin nimessä – ne vaikuttavat erottamattomilta ja se on koko jutun idea. Joidenkin fanien mukaan EA:n pyrkimys täydelliseen realismiin, eli kokemuksen replikointi digitalisena, ei ole pelille hyvä asia. Kriittisten äänien mukaan parhaista yrityksistä huolimatta FIFA ei tunnu jalkapallolta, mutta se ei tunnu videopeliltäkään. Tästä huolimatta se on säilyttänyt asemansa jokavuotisena bestsellerinä maailmanlaajuisesti, mikä kertoo, että täydelliselle realismille on kysyntää.
Hieman erilainen lähestymistapa on löydettävistä nettikasinoteollisuuden puolelta. Toimijat kuten Vinneri Nettikasino ovat luoneet pokeripelejä laajoissa kategorioissa jo vuosien ajan. Heillä on monia eri versioita, jotka vetoavat erilaisiin yleisöihin, oli kyse sitten yksinpelistä tietokonetta vastaan tai ryhmistä toisiaan vastaan digitaalisesti mallinnetuissa huoneissa, tai sitten livekasinosta, jossa jakajan pöytä striimataan tuotantopaikalta. Näin replikoidaan ”perinteistä” pokeri- ja kasinokokemusta. Nettikasinot ovat välimaastossa: ne käyttävät uusia välineitä (digitaalinen ja verkko), mutta pitävät silti jotain alkuperäisestä.
Simulaattorit tahtovat tosielämää. Oli kyse sitten frisbeegolfista, golfista tai F1:stä – niiden ainoana tarkoituksena on replikoida se mitä tapahtuu kentällä, tai pelialueella. Samaan aikaan kun simulaattoreihin pohjaavat kilpailut ovat nousussa, urheilijat käyttävät niitä apuna treenatessaan tosielämän turnauksiin, kisoihin ja liigoihin.
Frisbeegolf saattaa vaikuttaa ensikatsomalta simppeliltä lajilta, mutta se ei kuitenkaan sitä ole. Kuten muutekin urheilulajit, vaaditaan paljon harjoittelua, mikäli haluaa tulla frisbeegolfin Tiger Woodsiksi. Suomessa vuodenajat tekevät harjoittelusta haasteellista, sillä talvella ei ulkoradoille ole asiaa, vaan on turvauduttava muihin vaihtoehtoihin.
Frisbeegolfsimulaattori yksi vaihtoehto talvitreeniin. Golfsimulaattoreita on monessa paikassa, mutta frisbeegoldsimulaattorit vaikuttavat olevan paljon harvemmassa. Yhdeksi syyksi on arveltu sitä, että golfpallon simulointi on mahdollisesti helpompaa.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että on olemassa ainakin yksi frisbeegolfsimulaattori, jossa on mahdollista heitellä frisbeetä peräti 200 realistisella radalla 63 kolmessa eri maassa. Tietenkään sisätiloissa pelaamisessa ei ole aitoa tuulta mukana, vaan on luotettava, että se on saatu mallinnettua riittävän hyvin simulaattoriin. Mikäli frisbeen mallinnus on onnistunut, on helppo kuvitella, että ainakin heittojen treenaaminen simulaattorissa auttaa myös tosielämän pelissä. Lisäksi tarkkuutta voi harjoittaa simulaattorissa ja erilaiset radat antavat valmiutta sopeutua uudenlaisiin olosuhteisiin.
Varovaisesti arvioiden voitaneen sanoa, että täysiveriset frisbeegolfsimulaattorit eivät ole vielä niin kehittyneitä, kuin golfsimulaattorit, joten niistä tuskin on samanlaista hyötyä treenissä. Niitä on myös varsin harvassa, joten saattaa olla hyvä idea turvautua omiin laitteisiin ja tutustua frisbeegolfista tehtyihin peleihin. Pelimaalimasta löytyykin kuitenkin muutama mielenkiintoinen ja huomioimisen arvoinen peli frisbeegolfharrastajille. Esimerkiksi herra nimeltä Alexander Van Halen hyödynsi virtuaalitodellisuutta kehittäessään frisbeegolfpelin. Ammatikseen pelejä kehittänyt Halen oli innostunut frisbeegolfista ja kehitti aluksi Disc Benders: Ace Run -demon frisbeegolfpelistä. Kyseinen nimike on saatavissa Oculus -sivustolta.
Ultimate Disco Golf on puolestaan peli, jonka valmistanut yritys TREE Industries työskentelee esimerkiksi virtuaalisen todellisuuden, koneoppimisen ja tekoälyn parissa. Idean peliin sai Joshua Johnson, joka on itse ollut frisbeegolfharrastaja yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän odotti muiden tekevän mielessään olleen frisbeegolfpelin, mutta päätti lopulta toteuttaa sen itse. Hän itse pitää lajissa siitä, että sen parissa voi nauttia luonnosta ja näin helpottaa stressiä. Tämä on mahdollista myös tämän pelin kohdalla: heiton jälkeen pelaaja ei vain ilmesty paikkaan, minne frisbee lensi, vaan sen sijaan sinne (tai minne tahansa muuallekin) voi kulkea itse. Aivan kuten oikealla frisbeegolfradalla! Koska emme ole testanneet peliä itse, emme uskalla sanoa, että kuinka realistinen peli on ja onko siitä hyötyä harjoittelussa, mutta jo pelkästään mahdollisuus kulkea (virtuaalisessa)luonnossa frisbeen perässä tuo meiltä plussan tälle pelille.
Yksi toinen tarjolla oleva frisbeegolfpeli on mobiilialustoille julkaistu Disc Golf Valley. Se julkaistiin niin Google Playssa kuin Applen Appstoressa. Kyseessä on ilmaiseksi ladattava peli, joka yllättää positiivisesti: se onnistuu yllättävän hyvin simuloimaan aidon frisbeegolfkierroksen tunteita. Pelin keskeiset mekaniikat eivät ole vaikeita oppia: hyvä heitto onnistuu, kun valitaan oikea kiekko, heittovoima mitoitetaan oikein ja kiekon kulma osataan arvioida oikein. Näistä seikoista on apua myös tosielämän frisbeegolfradalla. Pelissä on mukana tuuli, jolla on vaikutusta heittoon. Se ei kuitenkaan saa liian isoa roolia, sillä pelin fysiikkamoottorin toiminta on ennakoitavissa: pelin aikana tapahtuva turhautuminen ei siis johdu pelistä, vaan syypää löytyy peiliin katsomalla. Koska kyseessä on mobiilipeli, grafiikka on sen mukainen, eli mitään näyttävää tosimaailman simulaatiota ei kannata odottaa.
Loppuyhteenvetona toteamme, että frisbeegolfsimulaattoreita on valitettavan harvassa tällä hetkellä. Niitä voisi hyödyntää etenkin heittojen ja tarkkuuden harjoitteluun ja erilaisten ratojen hallitsemiseen. Kunnollisten simulaattorien puutetta voi kuitenkin pyrkiä paikkaamaan kokeilemalla mainitsemiamme pelejä. Niiden avulla on mahdollista päästä frisbeegolftunnelmaan, hioa heittoja virtuaalisesti ja saada onnistumisen elämyksiä, kun heitto osuu kohdalleen.